Ajattele kokonaiskustannuksia – hukkumatta lukuihin ja malleihin

Ajattele kokonaiskustannuksia – hukkumatta lukuihin ja malleihin

Kun yritykset Suomessa pohtivat uusia järjestelmiä, toimittajia tai teknologioita, keskustelu kääntyy usein hintaan. Mutta halvin hinta ei useinkaan ole pitkällä aikavälillä edullisin ratkaisu. Tässä kohtaa astuu kuvaan käsite kokonaiskustannukset – tai englanniksi Total Cost of Ownership (TCO). Se tarkoittaa, että päätöstä arvioidaan koko sen elinkaaren kustannusten näkökulmasta, ei vain ostolaskun summan perusteella. Haasteena on kuitenkin se, että moni hukkuu laskentataulukoihin, malleihin ja oletuksiin ennen kuin pääsee selkeään johtopäätökseen. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla niin monimutkaista.
Mitä kokonaiskustannukset oikeastaan tarkoittavat?
Kokonaiskustannukset kattavat kaikki ne kulut, jotka liittyvät investointiin – sekä näkyvät että piilossa olevat. Niihin sisältyvät esimerkiksi hankintahinta, käyttöönotto, ylläpito, koulutus, tuki ja tulevat päivitykset.
Yksinkertainen esimerkki: kaksi ohjelmistoratkaisua maksaa saman verran hankittaessa, mutta toinen vaatii jatkuvaa manuaalista ylläpitoa, kun taas toinen päivittyy automaattisesti. Viiden vuoden aikana ero käyttökustannuksissa voi olla huomattava.
Kokonaiskustannusten ajattelu tarkoittaa siis sitä, että ymmärretään päätöksen taloudelliset vaikutukset ajan yli – ei vain tässä ja nyt.
Aloita olennaisesta
Kokonaiskustannusten laskennassa on helppo eksyä yksityiskohtiin. Täydellisen mallin rakentamisen sijaan kannattaa aloittaa muutamasta yksinkertaisesta kysymyksestä:
- Mitä maksaa päästä alkuun?
- Mitä vaaditaan, jotta ratkaisu pysyy toiminnassa?
- Mitä tapahtuu, jos ratkaisua pitää myöhemmin muuttaa tai laajentaa?
- Mitä resursseja – aikaa, osaamista, tukea – meidän on itse tuotava mukaan?
Näiden kysymysten avulla saa realistisen kuvan siitä, missä suurimmat kustannuserät piilevät. Hyvän päätöksen tekemiseen ei yleensä tarvita kaikkia desimaaleja.
Katso kokonaisuutta – ei vain euroja
Vaikka kokonaiskustannukset liittyvät rahaan, on tärkeää huomioida myös laadulliset tekijät. Ratkaisu, joka on hieman kalliimpi, voi olla helpompi käyttää, aiheuttaa vähemmän virheitä ja vapauttaa työntekijöiden aikaa tärkeämpiin tehtäviin. Nämä ovat arvoja, joita ei aina voi mitata suoraan, mutta joilla on suuri merkitys kokonaisuuden kannalta.
Siksi kannattaa ajatella myös kokonaisarvoa – ei vain kokonaiskustannuksia. Tavoitteena on löytää tasapaino hinnan, laadun, joustavuuden ja tulevaisuuden kestävyyden välillä.
Käytä malleja apuna – ei totuutena
Kokonaiskustannusten arviointiin on olemassa monia malleja ja työkaluja, mutta niitä kannattaa käyttää harkiten. Malli voi auttaa jäsentämään ajattelua, mutta se ei voi ennustaa tulevaisuutta.
Tärkeintä on käyttää malleja keskustelun välineenä: Mitä tiedämme varmasti? Mikä on epävarmaa? Mihin oletuksiin luvut perustuvat? Kun näin tehdään, laskelmasta tulee väline yhteisen ymmärryksen rakentamiseen – ei matemaattinen harjoitus, jonka pitäisi antaa lopullinen vastaus.
Tee siitä osa kulttuuria
Kokonaiskustannusten ajattelu ei ole vain talousosaston tehtävä. Se on tapa tehdä parempia päätöksiä koko organisaatiossa. Kun johto, IT ja liiketoiminta ymmärtävät, ettei halvin ratkaisu ole aina paras, on helpompi asettaa oikeat prioriteetit.
Aloita pienestä: ota kokonaiskustannukset mukaan päätösesityksiin ja hyödynnä aiemmista projekteista saatuja kokemuksia arvioiden kehittämisessä. Ajan myötä ajattelutapa juurtuu osaksi yrityksen päätöksentekokulttuuria.
Yksinkertaiset periaatteet – suuri vaikutus
Kokonaiskustannusten huomioiminen on pohjimmiltaan tervettä järkeä: katso kokonaisuutta, ole realistinen ylläpidon suhteen ja rehellinen tarvittavista resursseista. Et tarvitse monimutkaista laskentamallia tehdäksesi sen oikein – riittää, että tiedostat, ettei laskun loppusumma kerro koko totuutta.
Kun pidät katseen olennaisessa etkä huku lukuihin, teet päätöksiä, jotka toimivat sekä paperilla että käytännössä.











